Suklaapossu

Tein vähän aikaa sitten aivan ihanan makuisia suklaahippukeksejä, joiden väitettiin alunperin olevan Neiman Marcus-keksien ohje. Keksien syömisen jälkeen googlettelin asiaa ja totesin epäilykseni oikeaksi, eikä ohje ollutkaan aito. Vaikka nuo epäaidot keksit olivat ihan älynhyviä, en malttanut jättää asiaa sikseen, vaan aitojakin versioita oli kokeiltava. Löysin netistä toisen, aidoksi väitetyn ohjeen, tai oikeastaan montakin. Noissa ohjeissa oli keskenäänkin jo melkoisesti eroja, enkä ainakaan itse osannut päätellä mikä oli lähimpänä sitä aitoa ohjetta. Yhteistä niille oli kuitenkin se, että taikinassa oli myös pikakahvijauhetta. Nappasin yhden ohjeen itselleni, muokkasin sen kupeista deseiksi ja grammoiksi, ja tässä tulos.

Taikina oli tosi murenevaista ja keksien muotoilu hankalaa. Muotoilu onnistu helpoiten, kun otin taikinaa käteen sen verran mitä mahtui kämmeneen, puristin sitä kevyesti yhteen, plättäsin kasan pellille ja painelin ja muotoilin siitä keksin mallisen. Myös valmiit keksit olivat edellisiä murenevaisempiä, eivätkä niin ihanan pehmoisia, kuin olisin toivonut. Paistotavasta ja -ajasta riippumatta.

Myös nämä keksit olivat hyviä, mutta ainakin omaan (ja muiden maistelijoiden suuhun) se teko-Neiman Marcus -ohje oli parempi. Näissä maistui miedosti mokka ja suklaa, mutta jäin kaipaamaan niiden toisten keksien kauraisaa makua. Mutta tulipahan testattua. Tosin, en vieläkään tiedä, onko tämäkään juuri se aito ohje vai ei...

Neiman Marcus -keksit

n. 11 kpl

Aineet:

120 g huoneenlämpöistä voita

2 1/3 dl tummaa ruokosokeria

3 rkl sokeria

1 muna

3 mm vaniljajauhetta

4 dl 1 rkl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1/2 tl suolaa

1.25 tl espressopikakahvijauhetta

200 g suklaata (laitoin puolet maitosuklaata, puolet tummaa n. 50% suklaata)

Ohje:

Vatkaa voi ja sokerit yleiskoneella (tai vatkaimella) vaaleaksi vaahdoksi. Tähän menee aikaa n. 10-15 minuuttia. Vatkaa joukkoon myös muna sekä vaniljajauhe. Sekoita kuivat aineet keskenään ja kääntele voiseokseen niin, että ne juuri ja juuri sekoittuvat. Lisää suklaa joukkoon käännellen. Muotoile taikinasta noin 10-12 kappaletta vajaan sentin paksuisia, 10 senttiä halkaisijaltaan olevia keksiä leivinpaperin päälle kahdelle uunipellille.

Paista 190 asteessa n. 7-8 minuuttia, kunnes keksien keskusta on vielä aavistuksen tumma, mutta reunat ovat vaalentuneet. Keksien kuuluu olla tässä vaiheessa vielä erittäin pehmeitä, lähes raa'an oloisia. Anna keksien olla uunipellillä parisen minuuttia, ja vedä sen jälkeen ne leivinpaperin kanssa pois kuumalta pelliltä jäähtymään mielellään ritilän päälle. Jäähdytä kokonaan.

Vinkki:
* Keksit ovat paistopäivänä pehmeämpiä, mutta seuraavana päivänä jo melko mureita. Jos haluat keksien olevan kovia jo paistamisen ja jäähtymisen jälkeen, paista niitä pidempään.

Tämä limeä ja valkosuklaata sisältävä kakku on ihana, kostea, mehevä, sopivan makea, raikas, tasapainoinen ja ja ja, mitäs tästä täydellisyydestä enää voisi sanoakaan! Kakku vilahtikin jo instagramin puolella muutama viikko sitten, kun kuvaushetken alussa sydän hypähti muutaman ylimääräisen kerran ja tuntui pomppaavan kokonaan pois raiteiltaan. Olin nimittäin juuri asettanut kakun kuvausalustalle ja ottanut kameran käteeni testatakseni valotusta. Ja sitten se tapahtui! Näin kuinka kakun vieressä ollut heijastuspahvi alkoi kaatua. Ei ehtinyt tekemään mitään vaan pahvi lösähti suoraan kakun päälle, kääääk! Onneksi kakku tuli sentään vain oman perheen vatsan täytteeksi, muuten harmitus olisi ollut hitusen suurempi. No mutta tuosta huolimatta, tai ehkä jopa sen takia, kakku maistui törkeen hyvälle!

Kakku sai alkunsa, kun kaupasta mukaan tarttui piiiitkästä aikaa muutama lime. Yleensä pidän muutaman sitruunan tai limen pöydällä, sillä niistä saa taiottua helposti herkkuja, mutta viime aikoina on ollut pientä taukoa ja suklaa maistunut vähän liiankin hyvin. Mutta vaihtelu virkistää. Katselin noita limejä pöydällä hetken, kunnes muistin pakkasessa nököttävän yksinäisen kakkupohjan, joka suorastaan huusi päästä limen kanssa tekemisiin. Eipä muuta kuin kakkua tekemään. Tyylin pidin rentona ja kakusta tuli nakukakku.

Tein täytteestä jälleen liivatteettoman. Siitä tuli just passelisti limen makuinen. Täytteessä ei ole tavallista (itse lisättyä) sokeria ollenkaan, vaan täyte sai makeutensa valkosuklaasta ja valmiiksi maustetusta tuorejuustosta. Limen ja valkosuklaan makuinen, melko tukeva täyte on nappi yhdistelmä tuon mehevän vaalean kakkupohjan kanssa. Voi että kun tätä olisi vielä jäljellä!

Kakun onnistumisesta kertoo myös se, että eräs hyvinkin kriittinen maistelija näytti samantein peukkua maistamisen jälkeen ja pyysi uutta palaa :) Tosin makujahan on tunnetusti monia, mutta meille syöjille tämä maistui paremmin kuin hyvin :P

Tässäpä tulee tämä herkkuohje.

Lime nakukakku

n. 20 cm vuokaan

Pohja:

Mehevä vaalea kakkupohja (20 cm vuokaan paistettuna)

Täyte:

200 g maustamatonta tuorejuustoa

100 g sitruunatuorejuustoa

1 dl vispikermaa

1 limen kuoriraaste

2 rkl (n. 1 kpl limeä) limen mehua

150 g valkosuklaata

Koristeluun:

1 dl vispikermaa

100 g maustatonta tuorejuustoa (TAI 100 g sitruunatuorejuusto, eikä tomusokeria)

1 rkl tomusokeria

limeä

Ohje:

Tee kakkupohja valmiiksi päivää ennen täyttämistä. Jaa valmis kakkupohja kolmeen osaan.

Tee täyte vatkaamalla tuorejuustoja voimakkaasti sähkövatkaimella noin minuutin ajan. Lisää joukkoon 1 dl vispikermaa. Jatka vatkaamista, kunnes täyte paksenee. Pese limen kuori hyvin ja raasta se hienoksi. Purista mehut limestä. Vatkaa kuoriraaste sekä mehu kerma-tuorejuustoseokseen. Jatka vatkaamista taas hetki, kunnes täyte paksenee jonkin verran. Sulata vielä suklaa varovasti mikrossa välillä sekoitellen. Vatkaa sula (ei kuuma!) suklaa muun täytteen joukkoon. Jos täyte on tässä vaiheessa liian löysää kakun väliin laitettavaksi, odota hetki, kunnes se paksenee.

Täytä kakku lusikoimalla noin kolmannes täytteestä yhden pohjan päälle. Tee toinen kerros samalla tavalla. Nosta päälle kolmas kakkupohja ja levitä loput täytteestä kakun pinnalle ja reunoille.

Vatkaa 1 dl vispikermaa vaahdoksi. Vatkaa joukkoon myös tuorejuusto sekä tomusokeri. Jos käytät valmiiksi maustettua tuorejuustoa, jätä tomusokeria lisäämättä. Pursottele kakun pinnalle nokareita ja koristele limellä.

Vinkki:

* Kakkupohja on melko murenevaista, joten siirrä palat varoen vaikka isoa paistinlastaa käyttäen.

Pehmeä, miedon kookoksinen, paksu, maukas, banaanin paloja sisältävä pannukakku ja vadelmajäätelöä, ihanaa! Se on sellaista herkkua, että kun ensimmäisen kerran sitä maistoin anoppilassa, pyysin samantein ohjetta, jotta pääsisin tekemään samanlaista herkkupannaria myös kotona.

Kotiinpäästyäni olin unhottanut näkemäni ohjeen (joopa joo, ois varmaan pitänyt kirjoittaa se heti ylös..) ja ensimmäisestä yritelmästä ei tullutkaan niin hyvä kuin anopin pannukakusta. Googlettelin ohjetta ja paljastui, että se oli iltasanomien ohje. Eipä muuta kuin kokeilemaan uudestaan ja voi kun tuli herkkua! Ainut mitä muokkasin, oli suolan ja sokerin määrät, sillä ekassa yritelmässä oli suolaa vain ripaus ja makupaletti jäi tämän takia melko vajaaksi. Mutta alempaa löytyvällä ohjeella toimii!

Mein nuorempi (4 v) tyttö oli innoissaan auttamassa pannukakun tekemisessä. Hän rikkoi munat, sekoitti taikinan aineet keskenään ja pilkkoi banaanit. Lopuksi hän vielä heitteli banaaninpalat taikinan päälle ennen uuniin laittamista. Eli tämän(kin) pannukakun tekeminen onnistuu hienosti myös lasten kanssa. Ja syöminen, se tapahtuu lasten kanssa tuplanopeudelle tavalliseen pannariin verrattuna. Ainakin kun päälle heittää nokareen jäätelöä :)

Tätä meillä on tehty nyt muutaman kerran. Mutta tehdään kyllä vielä uudestaan. Ja uudestaan. Ja uudestaan..

Tässä ohje myös teille muille :)

Maukas banaani-kookospannari

n. 30 x 40 cm syvälle uunipellille

Aineet:

4 munaa
1 tlk (400 g) kookosmaitoa

7.5 dl maitoa

5.5 dl vehnäjauhoja

1.5 tl suolaa

1.5 rkl sokeria

2 (ylikypsää) banaania

Lisäksi:

jäätelöä tms.

Ohje:

Sekoita kulhossa munat, kookosmaito sekä puolet maidosta. Vatkaa joukkoon vehnäjauhot, suola ja sokeri. Sekoita joukkoon vielä loput maidosta. Anna taikinan turvota n. 15 minuuttia.

Pilko banaanit paloiksi. Kaada turvonnut taikina leivinpaperoidulle n. 30 x 40 cm uunipellille. Heittele päälle banaaninpalat.

Paista 225 asteessa n. 30 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen.

Anna jäähtyä hetki. Nauti lämpimänä kylmän jäätelön kanssa.

Vinkki:

* Voit säätää pannarin paksuutta uunipellin koolla. Isommalla pellillä tulee littanampi pannukakku ja pienemmällä pellillä paksumpi. Huomaa, että myös paistoaika muuttuu pellin koon vaihtumisen myötä.

Testailin viime vuoden puolella munattoman ja maidottoman mokkapalatyyppisen "Black Bomb"-piirakan tekemistä. Se oli helppo ja nopea tehdä, ja ihan ok:n makuinenkin. Mieleeni jäi kuitenkin piirakan lievä mauttomuus ja halusinkin kokeilla tehdä siitä maukkaamman. Näistä paloista tuli huippuhyviä! Pehmoisia, vähän höttöisiä, kosteita, meheviä, kaakaoisia, superhyviä, nam! Taikinakin on ihanan helppo, sillä aineet vain sekoitetaan nopeasti keskenään sekaisin, eli vatkaimen ja muut härpäkkeet voi unohtaa kaappiin.

Ja koska taikina oli tyyliä "aineet-nopeasti-sekaisin", oli näiden tekeminen nopiaa kuin mikäkin. Taikinan tekemiseen ja sen uunipannulle saamiseen meni aikaa vain uunin lämmitykseen kulunut aika. Tai no jäi siinä aikaa myös siivoamiseen, ennen kuin uuni ilmoitti olevansa valmis, joka tapahtui meidän nykyuunilla vajaan 10 minuutin kuluttua uunin päälle laittamisesta.

Mokkapalojen päälle ripotellaan usein nonparelleja tai muita värikkäitä koristeita, mutta halusin kokeilla hieman erilaista koristelutapaa eli marmorointia kahdella eri värisellä kuorrutteella. Mielestäni tuli kivannäköinen näinkin, vai mitä mieltä olette? Kuuluuko mokkapaloihin aina värikkäät strösselit vai voiko mokkikset olla myös marmoroituja? :)

En olisi muuten uskonut, että piirakka on munaton ja maidoton, jossen olisi itse sitä leiponut :) Ja kuten kuvistakin varmaan huomaa, palat ovat todella todella muhkeita. Mittasin hyvin vuoksi korkeuden ja sitä oli noin 4 cm.

Jos pidät Black Bomb-piirakasta tai muhkeista, pehmeistä, paksuista mokkapaloista, suosittelen ehdottomasti testailemaan myös tätä. Itse ainakin tykkäsin ja paljon. Ja tulihan myös muilta syöjiltä kommentteja: "meheviä ja maukkaita", "mä tykkään tästä tosi paljon" jne.

Tässä tulee tämä helppo ja nopea ohje tähän ihanan pehmeän höttöiseen ja maukkaaseen mokkapaloihin.

Munattomat ja maidottomat mokkapalat

1/2 (n. 20 x 40 cm) uunipellillinen, koosta riippuen n. 28 palaa

Pohja:

4 dl vehnäjauhoja

2.25 dl sokeria

1 dl hyvää, tummaa kaakaojauhetta

0.75 tl suolaa
1 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

1 tl vaniljasokeria

1 rkl (valkoviini)etikkaa

0.75 dl öljyä

2.75 dl vettä

Kuorrutus:

50 g (maidotonta) margariinia sulatettuna

2 rkl vettä + 2 tl pikaespressokahvijauhetta (TAI 2 rkl tosi vahvaa kahvia)

1 tl vaniljasokeria

n. 3.5 dl (n.230g) tomusokeria

2 tl tummaa kaakaojauhetta

Ohje:

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen.

Tee pohja: Sekoita pohjan kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon etikka, öljy ja vesi. Sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Sekoita vain sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat keskenään. Levitä taikina leivinpaperoidulle, pienelle, syvälle uunipellille. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 15 minuuttia, kunnes pohja tuntuu sormin varovasti koitettuna kiinteältä eikä keskelle tökättyyn tikkuun tartu raakaa taikinaa. Varo paistamasta liikaa! Anna pohjan jäähtyä hetki ennen kuorruttamista. Kuorruta kuitenkin piirakka vielä lämpimänä.

Kuorrutetta varten sulata voi mikrossa. Sekoita espressopikakahvijauhe veteen. Sekoita kahviseos ja vaniljasokeri sulan voin joukkoon. Siivilöin joukkoon tomusokeri ja sekoita hyvin sekaisin. Ota toiseen pieneen kulhoon noin 1/3 kuorrutteesta. Sekoita tuohon pienempään osaan kaakaojauhe.

Pidä huoli, että kuorrutteet ovat melko juoksevia, ennen kuin alat laittamaan niitä piirakan päälle. Jos kuorrutteet ovat liian jähmeitä, lämmitä niitä mikrossa hetki, kunnes ne ovat taas juoksevia. Tee kuorrutus nopeasti, sillä se jämähtää nopsaan jäähtyessää. Levitä ensin melkein kaikki vaalea kuorrute vielä lämpimän pohjan päälle (suunnilleen kuten alla olevassa vasemman puoleisessa kuvassa). Kaada tumma kuorrute nauhana vaalean kuorrutteen päälle ja lusikoi vielä loput vaaleasta kuorrutteesta sinne tänne tumman kuorrutteen päälle (keskimmäinen kuva). Nyt toimi nopeasti eli vetele veitsen kärjellä kevyesti kuvioita pinnalle, kunnes marmorointi miellyttää silmääsi.

Kopauta peltiä vielä pöytää vasten, niin pinta tasoittuu paremmin. Anna jäähtyä jääkaappikylmäksi. Leikkaa paloiksi. Herkuttele.

Vinkit:
* Käytä paistamiseen korkealaitaista peltiä, sillä piirakasta tulee todella muhkea. Korkeutta valmiilla paloilla on n. 4 cm!

* Tuplaamalla ohjeen, saat uunipellillisen.

* Toimi marmoroinnista nopeasti! Itse heiluin samaan aikaan kameran kanssa, ja kuorrute ehti tämän takia hieman jähmettyä, jolloin pinnasta ei tullut niin sileä kuin olisi muutoin tullut. No mutta eipä tuollainen pieni röpelöisyys toisaalta haittaakaan; ovatpahan kotitekoisen näköisiä :)

Kostea, mehevä, kirpeän makea, hieman sitkeä, vaalean mutakakun tyyppinen punaherukka-valkosuklaapiirakka. Maistuisiko? Meille maistui, ja niin hyvin, että piirakasta ei korkkaamisen jälkeen ollut hetken päästä jäljellä enää murustakaan.

Nämä valkosuklaapalat syntyivät jo alkuvuodesta, kun koitin saada helpotusta kovaan leivontavimmaan. Heti kun sain vauvan nukkumaan, kaivoin testattavien ohjeiden kansioni esille. Kansion kätköistä löytyi kostea, blondies-tyyppinen valkosuklaa-vadelmaneliöohje, jonka olin aikoinaan leikannut Yhteishyvästä. Ohje vaikutti tarpeeksi simppeliltä ja nopealta, joten uskaltautuin alkaa leipomispuuhiin. Pieni vauvamme ei nimittäin välttämättä nuku kuin puolen tunnin pätkiä, jolloin helpot ohjeet ovat enemmän kuin tarpeen.

Ja olihan tuo ohje nopeuden lisäksi ennen kaikkea älyttömän herkullisen oloinenkin! Ohjeessa olevat vadelmat vain vaihtuivat punaherukoihin ja suolaa meni enemmän kuin ohjeessa, sekä saksanpähkinät jätin kokonaan pois. Taikina valmistui hetkessä ja piirakka oli uunissa varttin kuluttua siitä, kun aloin kaivamaan tarvikkeita esille. Tuohon aikaan kuului vielä kameran etsiminen ja muutaman vaihekuvan räpsiminen. Voiko leivonnaisen tekeminen olla enää tämän nopeampaa!?!

Jätin piirakkavuoan pöydälle kampaajani ajaksi ja suurin osa paloista oli hävinnyt lastenvahtijen parempiin suihin kehujen saattelemina sillä aikaa :) Tuo katoaminen oli todellinen yllätys, sillä syöjänä oli henkilö, joka ei makeista leivonnaisista välitä normaalisti tippaakaan. Toisaalta en yhtään ihmettele, sillä nämähän olivat herkkua. Kypsät reunat muistuttivat peruspiirakkaa, kun taas raaempi keskusta oli kuin tahmeaa ja jopa hieman sitkeää valkosuklaista mutakakkua. Punaherukat toivat piirakkaan ihanaa kirpeyttä ja kokonaisuus oli älyttömän onnistunut :)

Punaherukka-valkosuklaapalat

n. 20 x 30 cm vuokaan

Aineet:

150 g valkosuklaata

75 g voita

3 munaa

1.5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

3 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

0.5 tl suolaa

2 dl punaherukoita (tai muita kirpeitä marjoja)

Ohje:

Pilko suklaat mikron kestävään kulhoon. Laita kulhoon myös voi. Sulata mikrossa välillä sekoitellen, kunnes kaikki suklaa on sulanut. Vatkaa munat ja sokerit vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. Sekoita nuolijalla varovasti joukkoon siivilöidyt vehnäjauhot, joihin olet sekoittanut suolan ja leivinjauheen. Kääntele joukkoon vielä sulanut suklaaseos.

Kaada taikina leivinpaperoidulle uunipellille, tasoita.

Ripottele pinnalle punaherukoita.

Paista 200 asteessa n. 25 minuuttia. Suojaa pinta tarvittaessa paiston loppupuolella, jotta se ei tummu liikaa. Piirakan kuuluu jäädä keskeltä hieman taikinaiseksi.

Vinkki:

* Saat vaihtelu piirakkaan vaihtamalla punaherukat vadelmiin, puolukoihin tai muihin kirpsakkoihin marjoihin.

Rapea kauramurupäällinen, pehmeä ja mehevä mustikkainen sisus. Niistä on nämä helpot ja nopeat muffinssit tehty.

Leivottiin tyttöjen kanssa jokin aika sitten helppoja kuningatar-muffinsseja. Hieman tuon jälkeen nuorempi tytöistä halusi jälleen leipoa muffinsseja tai lettuja. Lettuja on tullut tehtyä jo niin paljon tämän vuoden puolella, että melkein pursuavat (ainakin äidin) korvista ulos, eli valinta oli sen suhteen helppo. Kaivoin esille ihanan kauramurupäällistä sisältävän mehevän omenapiirakan ohjeen, josta taioimme tällä kertaa muffinsseja. Tuo omppupiirakan ohje on lemppariohjeitani, jos haluan tehdä nopean ja herkullisen piirakan. Se on myös älynhelppo ohje, sillä tekemisessä ei tarvita vatkainta vaan aineet sekoitetaan yhdessä kulhossa nopeasti sekaisin. Myös murupäällisen voi tehdä samassa kulhossa kuin itse taikinan, niin säästää enemmän tiskejä!

Nämä pieniltä piirakoilta maistuvat muffinssit ovat parhaimmillaan heti pian tuoreena nautittuna. Mikäli näitä jää yli seuraavaan päivään, maistuvat toki silloinkin, vaikka kauramurupäällinen ei enää ole kaikkeista rapeimmillaan. Mustikoiden sijasta näihin voisi upottaa muitakin marjoja vaikkapa punaherukoita, vadelmia tai puolukoita. Minkä makuisina sinä tekisit näitä? :)

Mustikka-murumuffinssit

n. 14 kpl

Taikina:

2 kananmunaa

1.25 dl öljyä

1.25 dl maitoa

3 dl vehnäjauhoja

1.5 dl sokeria

0.5 tl suolaa

1.5 tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

Päälle:

pakastemustikoita

50 g voita/muuta rasvaa

0.5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1.75 dl kaurahiutaleita

Ohje:

Mittaa taikinan kaikki aineet kulhoon ohjeen mukaisessa järjestyksessä ja sekoita nopeasti sekaisin, älä vatkaa.

Lusikoi taikinaa muffinssivuokiin. Älä täytä ihan täyteen, vaan jätä n. 1 cm yläreunaan tyhjää. Ripottele pinnalle mustikoita. Sulata päällisen voi. Sekoita joukkoon sokerit ja kaurahiutaleet. Ripottele kauraseosta mustikoiden päälle.

Paista 200 asteessa uunin keskitasolla n. 20-23 minuuttia, kunnes kypsiä.

Anna jäähtyä hetki ennen nauttimista.

Äitini täytti pyöreitä tämän kuun alusta ja sain pyynnön tehdä hänelle kahvitukseen kakkuja. Yhdestä kakusta toivottiin raikasta, joten tein tällaisen sitruunamoussetäytteisen kakun, jossa pohjana ihanan mehevä suklaakakkupohja. Tein täytteen vähän samaan tyyliin, kuin tyttömme synttärikakussa kolmisen vuotta sitten. Tuo edellinen täyte oli liivatteeton, mutta tällä kertaa täytteeseen eksyi hieman liivatetta, sillä huomasin vasta kakuntekohetkellä, että vaniljakreemijauhetta ei löytynytkään. Herkkua oli tämäkin :)

Samalla päätin hieman testailla uusia juttuja ja päätin kokeilla kakun kuorruttamiseen monissa blogeissa näkyvää marenki-voikreemiä. Tätä ennen en ole koskaan käyttänyt voikreemiä kakun kuorruttamisessa, sillä olen ihastunut kaulittavaan valkosuklaamassaan. Kaulittavan kuorrutteen lisäksi on hyvä olla vaihtoehtoja myös pursotettavalle/levitettävälle kuorrutteelle. Kermavaahto kaunistaa monet kakut, mutta itse koen olevani sellainen rähmäkäpälä kermavaahdon kanssa, ettei kakusta aina tule sellaista kuin haluaisin. Onneksi rennot nakukakut/seminakukakut ovat nykyään muotia, ja kuorruttamisen voi hyvin tehdä rennommallakin kädellä.

Tavallista voikreemiä olen tehnyt vain ja ainoastaan yhden ja tuolloin plättäsin sen muffinssien päälle. Se oli täyteläinen, makea ja miten sen nyt sanoisi.. Noh, ei ainakaan minun maun mukainen, vaan liiankin täyteläinen ja rasvainen. Tuo tavallinen voikreemi kakun pinnallakin tuntui jo ajatuksena niin tuhdilta, että päätin testailla kevyempää, marenkipohjaisen kreemin tekoa. Netistä löytämissäni ohjeissa tuntui olevan kuitenkin niin julmetusti rasvaa, että tiputin sen määrää kolmanneksella. Marenkivoikreemistä tuli kuitenkin tästä huolimatta omaan makuuni tarpeeksi voinen ja mieletäni se toimi kakun pinnalla oikein mainiosti.

Hieman tuo kreemin väri jäi kellertäväksi, vaikka sekoitin joukkoon tipan liilaa väriä. Toisaalta kellertävä sävy sopi hyvin yhteen sitruunaisen täytteen kanssa. Mutta mietin vielä, mahtaakohan marenki-voikreemistä saada reilun valkoista ollenkaan..? Onnistuisikohan kreemin teko kookosrasvaan, sehän on valkoista..? Hmmm...

Pidin kakun koristelun melko hillittynä, sillä jo pelkästään valuva suklaaganache on nätti. Muutama kaulintamassasta muotoiltu kukka ja muutama sokerihelmi tekivät kakusta mielestäni oikein kauniin ja juhlavan.

Kakku oli todellista herkkua! Mielettömän mehevä suklaakakkupohja ei petä koskaan, ja sitruunamousse sopi siihen mainiosti. Yllättäen myös lapset tykkäsivät tästä kakusta. Sitruunasta huolimatta kakku ei ollut kuitenkaan liian kirpsakka. Raikasta ja makeaa, juuri sellaista, jota pystyi ottamaan toisenkin ja sen kolmannenkin palan. Tässä ohje:

Sitruunamoussetäytteinen 70-vuotiskakku suklaakakkupohjalla

Halkaisijaltaan n. 16 cm

Pohja:

1-kertainen annos Mielettömän mehevää suklaakakkupohjaa paistettuna kahdessa 16 cm irtopohjavuoassa

Täyte, sitruunamousse:

4 dl vispikermaa

400 g maustamatonta tuorejuustoa

n. 2.5 dl itse tehtyä lemon curdia

3 tl liivatejauhetta

3 rkl sitruunanmehua
ripaus vaniljasokeria

hieman sitruunan kuoriraastetta

Kuorrutus (riittää n. kahteen kakkuun):

n. 5 (=160g) valkuaista

3 dl sokeria

300 g huoneenlämpöistä voita

Suklaaganache (jää hieman yli):
100 g tummaa (50%) suklaata
0.75 dl vispikermaa
1.5 rkl glukoosisiirappia/vaaleaa siirappia

Koristelu:

kaulintamassasta kukkia

nonparelleja

Ohje:

Pohja:

Tee kakkupohjat valmiiksi vähintään päivää ennen täyttämistä. Valmista taikina erillisen ohjeen mukaan ja paista kahdessa 16 cm irtopohjavuoassa kypsiksi. Jäähdytä hyvin ja säilytä kelmuun vuorattuna esim. pöydällä (tai pakasta).

Täyte:

Aloita myös moussen valmistelu tekemällä lemon curd valmiiksi edellisenä päivänä, sillä sen pitää ehtiä jäähtymään kunnolla.

Kakun täyttöpäivänä tee täyte vatkaamalla kermat vaahdoksi. Vatkaa joukkoon notkistettu tuorejuustot sekä sitruunatahnaa. Maista ja lisää halutessasi lisää lemon curdia. Sekoita liivatejauhe sitruunan mehuun ja annan turvota muutama minuutti. Kun liivate on turvonnut, lämmitä sitä mikrossa n. 15 sekuntia, kunnes se on kokonaan sulanut. Kaada liivate ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan vatkaten. Hurauta joukkoon vielä loput sitruunan mehusta sekä kuoriraaste. Täytteen pitäisi olla tässä vaiheessa jo melko paksua. Jos se on kovinkin löysää, vatkaa vielä hetki lisää.

Täytä kakku moussella ja laita kakku jääkaappiin jähmettymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Siirrä kakku tarjoilulautaselle ja poista reunakalvot.

Kuorrutus:

Tee kuorrutus. Laita valkuaiset metallikulhoon. Lisää samaan kulhoon myös sokeri ja siirrä kulho vettä sisältävän kattilan päälle. Vesi ei saa ylettyä kulhon pohjaan, vaan kuuma vesihöyry kuumentaa kulhon. Laita levy päälle ja anna veden kiehua kevyesti. Vatkaa samaan aikaan valkuaisia ja sokeria käsin esim. pallovatkaimella, kunnes sokeri sulaa ja seos on kädelle kuumaa. Seosta ei tarvitse kokeilla kädellä, vaan seos on tarpeeksi kuuma, kun sokeri enää krahise vatkaimen ja kulhon välissä. Lämpötila on tällöin n. 60 astetta eli lämpötila, jossa valkuaiset "kypsyvät". Ota valkuais-sokeri-seos pois levyltä ja vatkaa sitä sähkövatkaimella tai yleiskoneella, kunnes se jäähtyy huoneenlämpöiseksi ja on paksua ja kiiltävää (n. 5-10 minuuttia).

Jatka vatkaamista ja lisää joukkoon huoneenlämpöinen pehmeä voi nokareina yksi kerrallaan. Seos menee jossain vaiheessa rakeisen näköiseksi, mutta tätä ei kannata pelästyä. Jatka vain vatkaamista, niin seos muuttuu jälleen sileäksi. Tähän menee aikaa noin 5 minuuttia.

Kuorruta kakku ensin ohuella ns. murukerroksella. Laita kakku hetkeksi jääkaappiin, kunnes kuorrute kovettuu. Kuorruta kakku tämän jälkeen paksummalla kerroksella. Tasoita. Laita kakku jääkaappiin kovettumaan.

Tee kuorrute. Pilko suklaa mikron kestävään kulhoon ja kaada joukkoon vispikerma. Kuumenna mikrossa välillä sekoitellen, kunnes kaikki suklaa on sulanut. Sekoita joukkoon glukoosisiirappi/vaalea siirappi. Jäähdytä seosta hetki. Kun suklaa on edelleen juoksevaa, mutta ei enää kuumaa, kaada se kakun päälle (ensin vähemmän, sillä kaikki ei välttämättä mene) ja levitä reunoja myöten. Anna valuta ohuina noroina reunoja alas. Laita kakku jälleen jääkaappiin, niin pinta jähmettyy ennen koristeiden laittoa. Koristele.

Vinkit:

* Voit myös käyttää kaupan valmista Lemon Curdia. Se on makeampaa kuin itsetehty, joten täytteestä ei välttämättä tule niin raikas, mutta saa silläkin täytteeseen sitruunan makua. Maistele täytettä ja laita sitruunatahnaa haluamasi määrä. Muista, että kakun välissä maku tasaantuu, eikä ole aivan niin voimakas kuin pelkiltään maisteltuna.

* Kukin voi halutessaan käyttää juuri niitä vispautuvia kermoja tai kasvisrasvavalmisteita, kuin itse haluaa. Tuotteissa on tärkeintä, että ne vaahtoutuvat hyväksi, suht paksuksi vaahdoksi ja ovat maultaan neutraaleja. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että eri merkkisillä valmisteilla vaahtoutuvuuksissa on kuitenkin eroja; valmiin vaahdon määrä saattaa olla huomattavasti erilainen. Tämä vaikuttaa täytteen riittävyyteen.

* Kakusta tulee todella korkea, joten käytä kakun kokoamisessa apuna korkeita reunakalvoja (tai piirtoheitinkalvoja, mitä itse käytin).

* Marenkivoikreemissä marengin pitää olla huoneenlämpöistä, jotta voi ei sula joukkoon ja seos juoksetu.

Testailin marenki-voikreemin tekemistä ensimmäistä kertaa äitini sitruunamoussetäytteisen 70-vuotiskakun kuorruttamiseen. Se oli sen verran hyvä kuorrutus, että ajattelin samantein kirjoittaa siitä erillisen postauksen ja tallentaa ohjeen myös blogini "kakun päälliset"-osioon. Marenki-voikreemi sisältää nimensä mukaisesti sekä marenkia että voita. Myönnän, että itse en pahemmin välitä tavallisesta voikreemistä, sillä koen sen olevan liiankin rasvaista ja ja, miten sen nyt sanoisi.. Liian raskasta. Marenki-voikreemi sen sijaan on kevennetty versio tavallisesta voikreemistä.

Seikkailin netissä etsien hyvää marenki-voikreemiohjetta. Monessa ohjeessa valkuaisten, sokerin ja voin suhde oli 1:2:3. Voita noissa kreemeissä on siis melko paljon. En väitä, ettei kreemi olisi toimiva noinkin, mutta pelkäsin kitalakeen tarttuvaa rasvantuntua niin paljon, että pakkomielteeni ohjeiden viilaamisiin sai uutta virtaa. Alla olevassa ohjeessa onkin muihin löytämiini ohjeisiin verrattuna selvästi vähemmän voita. Vaikka minulla ei ole kokemusta/vertailukohtaa rasvaisemmasta marenki-voikreemistä, niin ainakin tämä kreemi toimi kuorrutteena mielestäni oikein mainiosti. Se levittyy hyvin ja kovettuu jääkaapissa sopivasti, ei liian kovaksi. Pienemmän voin määrän takia pinta ei ehkä ole niin kova kuin rasvaisempien versioiden, mutta se on sopivan kiinteä esim. suklaakuorrutuksen alle ja hyvin leikattavissa myös jääkaapissa oleskelun jälkeen.

Kreemin pohjalla oleva marenki on sveitsiläinen marenki eli vesihauteessa vatkattu kuumamarenki. Se saattaa kuullostaa vaikealta, mutta ei kannata pelästyä, sillä se on helppo tehdä! Tällaisen marenki-voikreemin voi toki tehdä myös italialaista marenkia käyttämällä, mutta siihen tarvitaan lämpömittari. Monet kertovat juuri italialaisen marengin teon olevan helpompi, mutta itse olen tykästynyt enemmän tähän sveitsiläiseen versioon, jossa lämpömittarin voi unohtaa kaappiin. Sveitsiläinen tapa on myös omasta mielestäni huomattavasti helpompi ja nopeampi tapa, sillä tässä ei vaadita lämpötilan vahtaamista, vaan marenki on tarpeeksi kuumaa, kun sokeri ei enää krahise vispilän alla. Riipuen marengin valmistustavasta, valmiin marenki-voikreemin koostumuksessa toki saattaa olla eroja, mutta jos kreemiä käyttää vain ohuen kerroksen kakun pinnalle, on tämäkin versio ainakin omaan makuuni (ja vähäisellä kokemuksellani) erittäin toimiva.

Tässäpä tulee ohje:

Kevennetty marenki-voikreemi

Riittää kuorrutteen paksuudesta ja kakun koosta riippuen n. 2-3 kakun kuorruttamiseen

Aineet:

n. 5 (=160g) valkuaista

3 dl sokeria

300 g huoneenlämpöistä voita

Ohje:

Tee sveitsiläinen marenki. Laita valkuaiset ja sokeri metallikulhoon ja kulho vettä sisältävän kattilan päälle. Vesi ei saa ylettyä kulhon pohjaan, vaan kuuma vesihöyry kuumentaa kulhon. Laita levy päälle ja anna veden kiehua. Vatkaa valkuaisia ja sokeria käsin esim. pallovatkaimella, kunnes sokeri sulaa ja seos on kädelle kuumaa. Seosta ei tarvitse kokeilla kädellä, vaan seos on tarpeeksi kuuma, kun sokeri enää krahise vatkaimen ja kulhon välissä. Lämpötila on tällöin n. 60 astetta eli lämpötila, jossa valkuaiset kypsyvät. Ota valkuais-sokeri-seos pois levyltä ja vatkaa sitä sähkövatkaimella tai yleiskoneella, kunnes se jäähtyy huoneenlämpöiseksi ja on paksua ja kiiltävää (vatkaimen tehosta riippuen n. 5-10 minuuttia).

Jatka vatkaamista pienemmällä teholla. Lisää huoneenlämpöinen voi pieninä kuutioina joukkoon yksitellen. Kreemi saattaa näyttää kokkareiselta/juoksettuneelta ja pilalle menneltä kesken vatkailun, mutta älä hätkähdä, vaan jatka vatkaamista vielä, niin se siloittuu. Alla olevassa kuvassa kreemi on mennyt rakeiseksi.

Mutta parin lisäminuutin jälkeen se on sileää ja kuohkeaa ja valmis käytettäväksi.

Vinkki:

* Ylijääneen kreemin voi pakastaa. Kreemin voi myös säilyttää jääkaapissa n. viikon ajan ennen käyttämistä. Vatkaa sulanut/jääkaapissa ollut kreemi ennen kuorruttamista uudestaan kuohkeaksi vaahdoksi.

* Kreemiä voi värjätä esim. pastaväreillä. Itse laitoin joukkoon tipan liilaa pastaväriä taittamaan voista tulevaa liiallista keltaisuutta.

* Voihin tehty valmis kreemi on hieman kellertävää. Arvuuttelen vain, mutta kookosrasvalla saattaisi saada valkoisemman kreemin? Ja samalla myös maidottoman.

Sitruunamoussekakun lisäksi äitini kahvipöydästä löytyi tämä seminakukakku. Sain kakun kanssa vapaat kädet, joten päätin testailla samalla muutamaakin eri juttua. Kakku toimi testikakkuna sekä pohjan, täytteen että kuorrutuksen suhteen ja myös koristeena nököttäneen pionin tekoa tuli kokeiltua ensimmäistä kertaa.

Tai no joo. Ei tuo kakun päälle päätynyt pioni aivan ensimmäinen ollut, sillä lopulta hyväksyin koristeeksi vasta sen 6. version, kun kukan tekotapa alkoi lopulta sujua hippasen paremmin Confetista saamillani pikkuvinkeillä. Vinkkien lisäksi käytin kukkaan Mansikkamäen blogista löytyvää, todella hyvää, paljon kuvia sisältävää ohjetta.

Pohja on Leilan Pala kakku kirjasta poimittu sokerikakkupohjan ohje, tapani mukaan hieman muokattuna. Ensimmäinen pohjan yritelmä nimittäin meni plörinäksi. Siitä tuli makuuni liian tiivis ja aiottua matalampi. Hukkaan se ei kuitenkaan mennyt, vaan kakku pääsi lasten käsittelyyn, kun he muovasivat mammalleen kakun :) Tuon jälkeen muokkasin ohjetta hieman ja pohjapaloista tuli ihanan pehmoisia, meheviä ja tarpeeksi korkeitakin. Pohja ei kaivannut lainkaan kostutusta, vaan oli mehevä sellaisenaan. Se muistutti hieman sekä sokerikakkupohjaa että kosteaa kahvikakkua, mutta oli sokerikakkua mehevämpi ja kahvikakkua ilmavampi.

Täytteeseen otin mallia tekemäni Ryhmä Hau -kakun täytteestä. Sen liivatteeton vadelmainen täyte sai sellaiset kehut, että piti kokeilla itsekin samantapaista. Täytettä tehdessä kuitenkin huomasin, ettei jääkaapissa ollutkaan vispikermaa, joten muutin ohjetta samantein hieman ja heitin joukkoon hieman liivatetta. Mutta voi että kun oli hyvää!!! Samalla raikasta, makeaa, ihanan vadelmaista. Tähän mennessä mansikkamousse on ollut eniten tekemäni täyte, mutta taidan siirtyä vadelmaan... Nam!

Kakun reunoille ja päälle laitoin ohuen kerroksen tuorejuustopohjaista valkosuklaakuorrutetta. Se oli maultaan miedon vaniljainen, makeahko ja sopi kivasti muutoin raikkaan kakun kanssa yhteen. Samalla pääsin vertailemaan suklaakakkupohjaisessa sitruunamoussekakussa käytettyä marenki-voikreemiä ja valkosuklaakuorrutetta rinnakkain. Kuorrutteet olivat kuitenkin niin erilaisia keskenään, että vertailu oli ehkä turhaakin. Maun puolesta tykkäsin kuitenkin tästä valkosuklaisesta versiosta enemmän, siinä kun maistui valkosuklaa :) Vielä kun värin olisi saanut valkoisemmaksi..

Kuorrutteiden suurin ero oli se, että jostain syystä valkosuklaakuorrutetta "hävisi" kakun pinnalta sillä aikaa, kun kakku vietti muutaman tunnin jääkaapissa. Kakun päällä oli paksumpi kerros, joten siitä ei tuota katoamista havainnut, mutta reunat olivat lopulta miltei paljaat. Eron huomaa, kun vertailee alempaa löytyvää vaihekuvaa ja valmiin kakun reunoja. Kuorrutetta olisi siis pitänyt lisätä vielä jälkikäteen, jos olisi halunnut täytteen jäävän enemmän piiloon. Voikreemi sen sijaan peitti paremmin jo yhden levityskerran jälkeen, eikä imeytynyt kakkuun. Toisaalta tässä tapauksessa, kun muutenkin ajattelin tekeväni seminakukakun, tuo kuorrutteen häviäminen ei niin häirinnyt. Mutta miten mahtaa käydä, jos haluaa pinnan kunnolla piiloon.. Sitähän on pakko testailla!

Tässäpä tämä ohje :)

Vadelmainen seminakukakku äidin synttäreille

Halkaisijaltaan n. 16 cm

Pohja:

3 munaa

2.5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

0.75 dl juoksevaa rasvaa

0.75 g maitoa

3 dl vehnäjauhoja

0.5 dl pottujauhoja

2 tl leivinjauhetta

0.5 tl suolaa

Kostutus+täyte:
350 g pakastevadelmia

3 dl Flora Vispiä
400 g vaniljatuorejuustoa

2 rkl vaniljasokeria
1 rkl sokeria
3 rkl vettä
3 tl liivatejauhetta

Kuorrutus, valkosuklaakreemi (riittää n. kahteen seminakukakkuun):

70 g voita

ripaus vaniljajauhetta

200 g tuorejuustoa

vajaa 1 dl tomusokeria

100 g valkosuklaata

Koristeet:

Pioni kaulintamassan ja kukkamassan sekoitusta

värjätty pastaväreillä

Ohje:

Tee kakku pohja mielellään päivää ennen täyttämistä. Vatkaa munat ja sokerit vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon rasvan ja maidon seos varovasti käännellen. Sekoita loput aineet keskenään ja sekoita muna-seokseen varovasti nuolijalla käännellen kolmessa erässä. Kaada taikina kahteen voideltuun 16 cm irtopohjavuokaan. Paista 175 asteessa n. 30-35 minuuttia hieman keskitasoa alemmalla tasolla, kunnes kypsiä. Anna jäähtyä pari minuuttia ja poista vuoan reunaosat. Anna jäähtyä kokonaan leivinliinan alla ja peitä kelmulla.

Tee täyte. Keitä (ulkomaisia) pakastevadelmia pienessä vesitilkassa 2 minuuttia. Jäähdytä kokonaan. Vatkaa Flora Vispi vaahdoksi. Vatkaa joukkoon tuorejuustot, n. 2 dl vadelmasosetta sekä sokeria maun mukaan. Sekoita vesi ja liivatejauhe keskenään ja anna turvota. Kuumenna turvonnut liivate mikrossa n. 20 ajan, kunnes liivate on kokonaan sulanut. Vatkaa liivateseos täytteen joukkoon ohuena nauhana koko ajan vatkaten.

Leikkaa jäähtyneet pohjat kahteen osaan. Täytä kakku irtoreunavuoan reunojen ja reunakalvojen sisään. Levitä n. 1/3 jäljelle jääneestä vadelmasoseesta alimman pohjan päälle sekä sen päälle noin kolmannes täytteestä. Tee samoin kahden muun pohjan kanssa. Laita päälle viimeinen pohja ja päälle ihan ohut kerros täytettä. Laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Poista hyytymisen jälkeen vuoan reunat ja kalvot.

Tee kuorrutus vatkaamalla huoneenlämpöistä voita ja tuorejuustoa vatkaimella voimakkaasti vaahdoksi. Lisää joukkoon tomusokeri sekä vaniljajauhe ja vatkaa kunnolla sekaisin. Sulata suklaa mikrossa varovasti välillä sekoitellen. Vatkaa sula suklaa tuorejuusto-seokseen voimakkaasti vatkaimella hurauttaen. Levitä kuorrutetta kakun päälle kerros kuorrutetta, tasoita. Levitä ohut kerros kuorrutetta kakun reunoille. Näin ikkääst:

Laita kakku jääkaappiin, niin kuorrutus jähmettyy hieman. Koristele ja tarjoile.

Herkullisen vadelmaisen seminakukakun postauksessa mainitsin, että meidän tytöt halusivat tehdä oman kakun mammansa synttäreille testimielessä leipomastani kakkupohjasta, joka ei ollut mieleeni. Tytöt hurauttivat kakun väliin miedon mustaherukkaisen täytteen, lapioivat kakun päälle samaa valkosuklaa-kuorrutetta kuin vadelmaisessa kakussa, muotoilivat koristeet ja lopulta koristelivat kakun. Ja esittelivät sen ylpeydellä mammalleen :)

Tällainen siitä kakusta sitten tuli.

Isompi tytöistä (8v) muotoili elämänsä ensimmäiset ruusut kakun päälle. Tyttö oli syystä ylpeä, sillä niistä tuli tosi hienoja ja vain paranivat kerta kerran jälkeen! Nuorempi sen sijaan paineli kaulitusta massasta kukkamuoteilla erilaisia ja erikokoisia kukkia koristeeksi ja kuivatteli niitä munakennoissa :) Tytöt koristelivat yhdessä kakun noilla. Lopuksi vielä muutama sokerihelmi kunkin valmiin kukan keskelle ja kakun päälle, ja lasten luomus oli valmis.

Koska mamma rakastaa mustaherukkaa, kakun väliin päätyi miedon mustaherukkainen, helppo, liivatteeton täyte. Siitä tuli niin mahtavan värinen, että toimi tavallaan koristeena jo itsessään.

Alla on hieman tarkempaa tietoa ja muutama vaihekuva tyttöin puuhista. Pst. Pohja ei tosin ollut makuuni tarpeeksi hyvä, joten en laita sen ohjetta tähän lainkaan. Muokattu, parempi, mehevä, pehmoinen, ihana ohje löytyy vadelmaisen seminakukakun yhteydestä..

Lasten tekemä mustaherukkakakku mammalle

Pohja:

Parempi pohja löytyy vadelmaisen kakun postauksesta

Täyte:

2 dl vispikermaa

200 g tuorejuustoa

n. 1.5-2 dl mustaherukka-omenahilloa

Päällä:

Valkosuklaa-tuorejuustokuorrutetta, jota käytettiin myös vadelmaisessa kakussa

Koristeet:

Pastaväreillä värjättyä kaulintamassaa

Ohje:

* Pohjan ohje puuttuu. Jos haluaa käyttää parempaa pohjaa, kannattaa katsoa vadelmaisen kakun pohjan ohje.

Vatkaa täytteen kerma vaahdoksi. Hurauta joukkoon notkistettu tuorejuusto ja hillo. Maista. Täytä kakku lusikoimalla täytettä kakun väleihin, tasoita.

Levitä valkosuklaa-kuorrutetta kakun päälle.

Koristele :)

Tiesitkö, että vaniljasokerin tekeminen itse on helppoa ja nopeaa!?! Siihen tarvitaan vain vaniljatanko+sokeria ja hetken pyöritys tehosekoittimessa tai vastaavassa laitteessa ja valmista!
Mun lempimausteeni ~~lähes~~ kaikessa makeassa leivonnassa on vaniljasokeri. Voitte varmaan arvata kuinka suurta vaniljasokerin kulutus tässä taloudessa on, sitä kun tulee humpsautettua milloin mihinkin. Mikään ei oikein maistu kunnolla ilman vaniljaa. Yhdellä pikkupurkilla ei montaa hetkeä pärjää, isommalla sitten vähän pidempään. Vaniljasokerin on ehdottomasti oltava aitoa vaniljaa sisältävää.

Olen pitkään tyytynyt kaupan sokereihin, mutta alkuvuodesta päätin tehdä sitä pitkästä aikaa itse. Hankin jo vaniljatangon kaappiin odottamaan hetkeä, jolloin vanhat sokut loppuisivat. Ja nehän loppuivat pian. Kaapista löytyi myös vaniljajauhetta, jonka hukkasin pois ennen uuden sokerin valmistamista. Kun vihdoin pääsin hurauttamaan vaniljatangon sokerin kanssa hienoksi, niin olin myyty. Meillä ei varmaan muuta sokeria enää käytetäkään!

Hurauttaessani vaniljatangon monitoimikoneella hienoksi, keittiöön leijaili mielettömän ihana tuoksu. Mietin mielessäni kuinka ihana tuoksu tuo onkaan, aaaah! Tuosta tuli mieleen, voisikohan käytettyä vaniljatankoa käyttää kaapeissa hajusteena, mmmm..

Itse tehden vaniljasokerin voimakkuutta pystyy helposti muokkaamaan sokerin ja vaniljatankojen suhteella. Mitä enemmän vaniljatanko, sitä aromaattisempaa sokerista tulee. Myös sokereita vaihtelemalla tähän saa lisävaihtelua. Vaniljasokerin hintakin on muuten ihan eri, mitä kaupan valmiissa sokereissa, sokeri kun on edullista eikä vaniljatangon hintakaan päätä huimaa.

Tässä tulee älynhelppo vaniljasokerin ohje :)

Itsetehty vaniljasokeri

Aineet:

1 vaniljatanko

n. 3-4.5 dl sokeria

Ohje:

Kaada sokeri tehosekoittimeen. Kaavi vaniljatangon siemenet joukkoon ja pilko myös vaniljatanko mukaan. Sekoita täysillä muutama minuutti, kunnes vaniljatanko on kokonaan murskaantunut. Siivilöi joukosta halutessasi isommat krömmäleet pois. Purkita ja anna lahjaksi tai jätä omaan käyttöön.

Vinkki:

* Voit säätää vaniljaisuutta sokerin määrällä. Laita ensin vähemmän sokeria ja lisää halutessasi. Itse lisäsin sokerin määrää lopulta 4.5 dl:aan, sillä vaniljatangosta irtosi niin reilusti makua ja tuoksua pienempäänkin määrään sokeria.

* Voit käyttää tavallisen sokerin sijasta myös esim. tummaa ruokokidesokeria. Näin saat tummaa, aromaattisempaa vaniljasokeria.

Tein viime vuoden puolella ihania, kosteita sitruuna-suklaabrowniespaloja. Yksi lukijoista lähetti kommentin, että tykästyi noihin browniespaloihin, mutta kyseli myös vinkkejä sitkeämpiin mutakakkuihin. Testattuaan hän tuli kertomaan lopputuloksen olleen juuri oikea. Vähän aikaa sitten suklaanhimon jyllätessä (taas kerran) sain hyvän tekosyyn tehdä mutakakkuja, tällä kertaa lukijan tavoin annospaloiksi suoraan muffinssivuokiin. Ihania olivat!

Valmiit mutakakut ovat kivan sitkeitä ja tahmaisia sekä maultaan ihanan suklaisia. Maistelin näitä myös vaniljajäätelön kanssa, mutta tykkäsin enemmän pelkästä mutakakusta ilman sen kummempia lisukkeita, sillä tällöin suklaisuus pääsi kunnolla esille. Lapset sen sijaan tuntuivat tykkäävän myös jätskin kanssa, tosin jäätelö missä tahansa on heidän herkkuansa :)

Tällaiset pienet mutakakut valmistuvat kädenkäänteessä ja niiden tekeminen onnistuu helposti ilman vatkainta. Ovat tosi hyviä kiireisellekin leipurille tai tilanteissa, joissa yllätysvieraat ilmoittavat tulostaan.

Ja kuten yleensä, muuttaisin näissäkin yhden asia. Heittelin nimittäin taikinan ohuehkoihin paperisiin muffinssivuokiin, jotka olivat muffissipellin päällä. Osa mutakakuista jäi sen verran tahmeiksi, että mokomat tarttuivat paperiseen vuokaan ja syöminen oli turhan hankalaa (ja hidasta! ;) ). Suosittelenkin tekemään mutakakut joko suoraan kevyesti voideltuihin silikonisiin muffinssivuokiin tai hieman paksumpiin, tukevampiin paperisiin/pahvisiin muffinssivuokiin, joista irroittaminen on helpompaa. Myös mutakakun aavistuksen pidempi paistoaika auttaa näiden herkkujen helpommassa syömisessä, vaikka silloin menetetään osa tahmaisuudesta. Kosteita ne toki ovat silloinkin, elleivät sitten pääse täysin kypsiksi. Kokeilemalla löytyy sopiva paistoaika ja vuoka, ja testailuhan se vasta on herkullista puuhaa! ;)

Tässäpä tämä ohje :)

Mutakakku muffinssit

Koosta riippuen n. 16-18 kpl

Aineet:

100 g tummaa (n. 70%) suklaata

100 g voita

2 dl sokeria

1 dl fariinisokeria

3 kananmunaa

2 dl vehnäjauhoja
0.75 dl tummaa, sokeroimatonta kaakaojauhetta

0.75 tl suolaa

1.5 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

Ohje:

Sulata suklaa ja voi mikron kestävässä kulhossa mikroaaltouunissa välillä sekoitellen. Sekoita joukkoon sokerit. Lisää joukkoon munat yksitellen kunnolla sekoittaen. Sekoita kaakaojauhe, suola ja leivinjauhe vehnäjauhoihin. Lisää jauhot siivilän läpi suklaaseokseen ja sekoita sen verran, että aineet juuri ja juuri sekoittuvat. Lusikoi taikinaa n. 16-18 muffinssivuoan koloon.

Paista uunin hieman keskitasoa alemmalla tasolla 200 asteessa noin 10-12 minuuttia. Muffinssit ovat valmiita, kun se on kypsän näköinen reunoilta (=noussut ja alkaa hieman repeillä), mutta keskeltä vielä raa'an oloinen (noussut sekin, mutta se on sileä ja tumman kiiltävä).

Vinkki:

* Paistoajalla voit vaikuttaa muffinssien kypsyyteen. Pidemmällä paistoajalla näistä saa myös kypsiä, mutta silti meheviä muffinsseja. Myös uuneissa on eroja, joten kokeile sopiva paistoaika omassa uunissasi. Sopivan paistoajan etsiminen on herkullista puuhaa ;)

Puuttuuko vielä Pääsiäispöydästäsi herkullinen jälkiruoka tai muu makea tarjottava? Tämän helpon, herkullisen, silkinpehmeän, liivatteettoman, suklaisen juustokakun ehtii vielä hyvin tekemään, jopa samana päivänä, kuin se on tarkoitus korkata!

Kolmen suklaan juustokakun testaaminen on pyörinyt mielessäni jo monen monta vuotta. Päätin nyt keväällä testailla sitä vihdoinkin ja hankin aineet ajoissa valmiiksi. Testaaminen hieman venahti yllättäen venahtaneen selän takia, ja lopulta kun pääsin leivoskelemaan, kakkuun suunnitellut kerrokset vähenivät kesken leipomisen vauvan herätessä päikyiltä varttin koisimisen jälkeen. Lopulta kolmen suklaan juustokakusta tulikin siis kahden suklaan juustokakku. Mutta kyllä tämäkin oli niin hitsin hyvää, ettei sitä yhtä kerrosta ehtinyt edes kaipaamaan kaiken maistelun keskellä. Tummaa, jopa aavistuksen karvasta suklaamousse yhdistettynä makeampaan valkosuklaamousseen. Herrrrrkkua! Kaikki maistelijat näyttivät peukkua ja pyysivät lisää, sekä aikuiset että lapset naapurin tyttöä myöten.

Pohjan tein samaan tyyliin kuin Järisyttävän hyvässä sitruunajuustokakussa eli sekoittamalla keksimurun joukkoon sulatettua valkosuklaata. Tällä kertaa kekseinä oli perusdigestivet. Toimi! Lasten mielestä pohja tuntui olevan se paras osa, vaikka moussetkin hävisivät lautaselta ennätystahtia.

Kakku oli ääreishelppo ja nopea tehdä. Vauvamme tosiaan heräsi kesken kaiken, juuri kun olin saanut kerma-tuorejuustomoussen valmiiksi. Onneksi poika suostui jatkamaan unia vielä hetken pienen, jotta sain sulatetut suklaat sekoitettua joukkoon ja kaadettua massat vuokaan hyytymään. Tuohon ei montaa hetkeä mennyt ja sain kuin sainkin kakun jääkaappiin ennen kuin nuhanenä heräsi kunnolla.

Heti samana päivänä ~~syötynä~~ maisteltuna, kakku oli silkkisen sileä ja höttöisen pehmoinen. Kerrokset kiinteytyivät hieman seuraavaan päivään mennessä, mutta pehmoisia olivat silloinkin. Nami nami!

Ohje on kaikessa helppoudessaan myös liivatteeton. Suklaa toimii hyydyttävänä tekijänä. Laitoin tumman suklaamoussen joukkoon suurimmaksi osaksi hyvää 70% suklaata. Se teki moussekerroksesta todella suklaisen ja aavistuksen karvaan oloisen. Hienoinen karvaus tuli esille oikeastaan vain silloin, kun maisteli tummempaa suklaakerrosta heti valkosuklaamoussen jälkeen. Vähempiprosenttisella tummalla suklaalla tuosta alemmasta kerroksesta tulee makeampi ja vähemmän suklainen. Ihan oman maun mukaan :)

Pelkkä valkosuklaakerros maistui sellaiselta, että voisin aivan hyvin kuvitella sen olevan osa marjaisaa juustokakkua. Eli keksimurun päällä olisi kerros tuota valkosuklaamoussea ja päällä kerros raikkaita marjoja. Itseasiassa nyt muistuikin mieleen, että mähän teinkin sen tapaisen juustokakun tässä vähän aikaa sitten. Marjojen tilalla kakun päällä oli vain mustaherukka-omenahilloa. Sekin kakku oli aivan älyttömän hyvää, nams! :P

Koristelu hoituu helposti kourallisella erilaisia pääsiäismunia :)

Tämä nopea kahden suklaan juustokakku sai niin kovat kehut ja olikin äärettömän ihanaa, että pakkohan sitä kolmen suklaan kakkuakin on testailla lähiaikoina! Mutta herkkua siis tämäkin, suosittelen testailemaan! :)

Kahden suklaan juustokakku, liivatteeton

n. 16 cm irtoreunavuokaan

Pohja:

100 g digestivekeksejä

75 g valkosuklaata

Aineet:

2.5 dl Flora Vispiä

2.5 dl Flora Kuohua

400 g maustamatonta tuorejuustoa (laitoin puolet kevyttä)

125 g tummaa suklaata (laitoin 100g hyvää 70% suklaata, ja loput 25 g n. 50% suklaata)

175 g valkosuklaata

Ohje:

Murskaa keksit käsin pienemmäksi. Joukkoon saa jäädä isompia paloja. Sulata 75 g valkosuklaata mikrossa varovasti välillä sekoitellen. Sekoita sulatettu valkosuklaa keksimurun joukkoon.

Laita irtoreunavuoka tai irtopohjavuoan reunaosa tarjoilulautaselle. Painele keksimuruseos tarjoilulautaselle, reunojen sisäpuolelle. Kakusta tulee melko korkea, joten laita reunoille reunakalvot ja voitele ne kevyesti. Laita tarjoilulautanen jääkaappiin täytteenteon ajaksi.

Vatkaa Flora Vispi ja Kuohu samassa kulhossa vaahdoksi. Vatkaa joukkoon notkistetut tuorejuustot. Jaa paksuksi vatkattu mousse kahteen kulhoon. Pilko tumma suklaa mikron kestävään kippoon ja ja valkosuklaa toiseen kippoon. Sulata tumma suklaa ja valkosuklaa eri kipoissa mikrossa varovasti välillä sekoitellen.

Vatkaa ensin sula valkosuklaa toisen moussen joukkoon nopeasti vatkaimella. Kaada sen jälkeen sulatettu tumma suklaa toisen moussen päälle ja hurauta samoilla vatkaimilla kunnolla sekaisin.

Lusikoi tumma suklaamousse kakkupohjan päälle, tasoita. Lusikoi sen jälkeen valkosuklainen mousse tumman osan päälle ja tasoita. Laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi.

Kun kakku on hyytynyt, poista vuoan reunaosa (ja reunakalvot). Koristele suklaamakeisin.

Vinkki:
* Jos teet kakun isompaan vuokaan, kakusta tulee matalampi, jolloin reunakalvoja ei välttämättä tarvita. Voitele tällöin vuoan reunat sisäpuolelta. Tämä auttaa kakkua irtoamaan nätimmin.

Pääsiäisenä meillä nautiskeltiin mielettömän pehmeän ja muutenkin ihanan kahden suklaan kakun lisäksi toisellakin herkullisella kakulla. Tuon kakun ohje ja kuvat eivät ole vielä päässeet koneelle asti, joten tässä ennen juustokakkuohjeen julkaisemista toinen keväällä nautittu herkku eli vaatimattomasti maailman parhaaksi nimeämäni tiramisu :P

Olkoon tämä ohje samalla myös huomenna vietettävän blogin 4-vuotissynttäreiden herkkuohje! Näiden vuosien aikana blogiin on kertynyt hurjat määrät erilaisia leivontaohjeita. Ja aikakin viuhahtanut lemppariharrastuksen parissa tosi nopsaan. Tosin leivonta- ja kirjoitustahti on hieman hiipunut alkuvuosista kiireisen perhe-elämän takia, mutta täällä keikutaan yhä, vähintään yhtä innoissaan kuin alussakin. On ollut ihana huomata, että blogistani on ollut iloa myös teille muille. Käyntilaskuri näyttää tällä hetkellä yli 3.6 miljoonaa eli käyntejä on tullut näinä bloggailuvuosina hurjasti! Iso kiitos teille kaikille ihanille lukijoille. Ilman teitä ja teidän ihania kommentteja bloggaaminen ei olisi lainkaan näin mukavaa puuhaa :)

Ja sitten takaisin tiramisujen maailmaan. Ja erityisesti tähän, paljon leivottuun tiramisuun. Olen aiemminkin maininnut käyneeni jokunen vuosi sitten Roomassa maistelemassa tiramisuja. Ennen reissua luulin tiramisun olevan juuri tietynnäköinen ja makuinen, mutta tuo Rooman matka tuhosi ennakkoajatukseni. Ensimmäisessä paikassa tiramisu taisi olla kostea kakun pala. Toisessa paikassa tilasin tiramisun innoissani, mutta eteeni tuotiinkin aivan erinäköinen luomus. Myös maku poikkesi ensmäisestä versiosta. Tulipahan tilattua tiramisua vielä kolmannenkin kerran, jälleen eri paikasta. Ja lopputulos oli aivan eri. Yhtä ainoaa tiramisuohjetta ei siis taida ollakaan. Tai ehkä on juuri se oikea, mutta variaatioita on loputtomasti. Yhteistä kaikille taitaa olla vain kahvi, tiramisukeksi sekä kosteus.

Tämän tiramisun ohjeen olen saanut aikoinaan tuttavaltani ja ihastuin tähän täysin. Olen testannut paria muutakin ohjetta, mutta palannut aina tähän luotettavaan ohjeeseen. Mihinkäs sitä hyvän ohjeen vaihtaisi :) Lopputulos on niin samettisen pehmeä ja maku, noh, lyhyesti sanottuna aivan ihana. Kahvin ja amaretton yhdistelmä sopii tähän vain niin mahdottoman hyvin. Ja tuo mascarponea sisältävä mousseosa, voih kuin pehmeää ja täyteläistä, mutta silti ilmavaa! Parasta tiramisua mitä olen maistanut :)

Se paras Tiramisu

n. 5 annosta

Aineet:

1 dl vettä

2 tl espresso-pikakahvijauhetta

1 rkl sokeria

1 rkl amarettoa

3 munaa

1.5 dl sokeria

250 g mascarponea

10 kpl Savoiardi-/lady fingers-keksejä

Koristeluun:

tummaa kaakaojauhetta

Ohje:

Sekoita veden joukkoon espresso-pikakahvijauhe (purkista). Lisää kahviin rkl sokeria. Anna tarvittaessa jäähtyä. Lisää amaretto.

Erottele valkuaiset ja keltuaiset toisistaan. Vatkaa 1 dl sokeria ja keltuaisia keskenään kunnolla vaaleaksi vaahdoksi. Lisää mascarpone. Vatkaa toisessa kulhossa valkuaiset + 0.5 dl sokeria kovaksi vaahdoksi. Yhdistä mascarpone/keltuaisvaahto ja valkuaisvaahto keskenään.

Kasta keksit Amaretto-kahvissa nopeasti, n. 2 sekuntia/1 keksi. Voit myös laittaa keksit reunalliselle lautaselle vieretysten, kaataa päälle amaretto-kahvin ja antaa nesteen imeytyä kekseihin. Laita annosmaljan pohjalla yksi (puolitettu) keksi. Lusikoi keksien päälle mascarpone-munavaahtoa (ja annosmaljan korkeudesta riippuen jatka tarvittaessa laittamalla vuorotellen vaahtoa ja keksejä ja vaahtoa). Päällimmäiseksi tulee kerros vaahtoa.

Laita jääkaappiin vähintään mielellään seuraavaan päivään. Ripottele päälle tummaa kaakaojauhetta ennen tarjoilua. Nauti, nams!

Vinkki:

* Voit käyttää pikakahvijauheen sijasta myös normaalia vahvempaa kahvia.

* Tiramisuun kannattaa käyttää italialaista mascarponea. Tuttavani mukaan esim. saksalaisella mascaronella vaahto on mennyt liki liemeksi, kun taas italialaisella lopputulos on ollut paksua ja ah, niin ihanaa.

Sain pyynnön tehdä maaliskuun alussa syntymäpäiviään viettävän pienen pojan synttäreille kakun. Pojan lempparihahmo oli telkkarista tuttu Lauri kilpa-auto, joten Lauri pääsi huristelemaan myös kakun päälle. Muita toiveita oli ruutulippukuosi sekä väreissä valkoinen, musta ja punainen. Tällainen kakusta sitten tuli :)

Kakun sisältä löytyi mehevä suklaakakkupohja sekä raikasta sitrusmoussea. Koska kakun piti olla kokonaan laktoositon, kuorrutin kakun itse tehdyn valkosuklaamassan sijasta kaulintamassalla. Kaulintamassa on mulle ennestään tuttu koristeiden teosta, mutta tätä ennen en ollut kuorruttanut kakkua sillä. Ehkä juuri massan elastisuutensa ansiosta kuorruttaminen onnistui kuitenkin aika hyvin, vaikka pinta uhkasi hieman repeillä kakun yläosasta. Myöhemmin sain vinkkiä, että repeilyn estämiseksi massan joukkoon kannattaa sekoittaa hieman sokerimassaa tuomaan kosteutta. Tuota vinkkiä käytinkin jo seuraavassa kakussa ja se kuorruttuikin vielä helpommin. Mutta eipä tämänkään kakun pinta paha ollut, sillä halkeamat sai melko hyvin paineltua ehjän näköiseksi.

Reunoilla kiertävä ruutulippukuosi meinasi aiheuttaa harmaita hiuksia, sillä muutama pala tipahti yllättäen kakunhakuvaiheessa kakkualustalle. Nostelin palat paikoilleen ja ne tuntuivat ottavan taas kiinni hyvin. Annoin vielä ohjeeksi sipaista tipan vettä palojen taakse, jos kakku tiputtelee niitä vielä lisää, ja samalla toivoin, ettei vinkille tulisi käyttöä. Mutta tulihan sille, höh ja pöh. Tästä lähtien kyllä liimaan kaikki pikkupalat kiinni, vaikka ne kuinka ottaisivat kiinni kakun pintaan koristeluvaiheessa! No mutta samalla opin, että kuorrutteina käytetyissä massoissa on enemmänkin eroja, sillä lempparimassani eli valkosuklaamassan kanssa tällaista ei ole koskaan käynyt, vaan osat ovat ottaneet tiukasti kiinni toisiinsa. Vaikka tilaaja joutuikin tekemään kakun suhteen pienen korjausliikkeen, onneksi hän ja synttärisankari olivat kakusta iloisia, sekä ulkonäön että maun puolesta.

Kirjaimet on tehty taas Funny Letters-muotilla. Se on kivan koristeelliset jo itsessään ja sopii musta tosi kivasti tällaisiin lasten kakkuihin. Ja nyt kun opin vihdoinkin plumpsauttamaan kirjaimet muotista ulos nätisti, kirjaintenkin tekeminen oli kivaa puuhaa. Kuten koko kakun :)

Lauri kilpa-auto -kakku

n. 20 hlön.

Pohja:

Mielettömän mehevä suklaakakkupohjaa 1.33-kertainen annos 25 cm vuokaan

Täyte:

6 dl laktoositonta vispikermaa

n. 600 g laktoositonta maustamatonta tuorejuustoa

n. 2/3 annosta itsetehdyä lemon curdia

hieman vaniljasokeria

hieman sitruunan kuoriraastetta

3 tl liivatejauhetta

3 rkl sitruunanmehua

Kuorrutus:

Kaulintamassaa (alla kevennetty marenki-voikreemi)

Koristeet:

Vaniljan makuista sokerimassaa

Värjäys pastaväreillä

Ohje:
Tee pohja erillisen ohjeen mukaan. Jäähdytä kokonaan.

Tee täyte vatkaamalla kerma vaahdoksi. Vatkaa joukkoon myös tuorejuusto, lemon curd, vaniljasokeri sekä sitruunan kuoriraaste. Sekoita liivatejauhe sitruunanmehuun ja anna turvota. Kuumenna mikrossa, kunnes sulaa. Sekoita liivate ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan vatkaten. Täytä kakku irtopohjavuoan reunoja apuna käyttäen. Laita jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi. Kun täyte hyytynyt, poista vuoan reunaosa.

Tee marenki-voikreemi erillisen ohjeen mukaan. Huom! Ohjeella tulee iso annos, voit pakastaa lopun kreemin myöhempää käyttöä varten. Levitä kakun päälle ohut kerros kreemiä.

Kaulitse päälle kaulintamassaa. Koristele.

Susupalat ovat yksi mun lempikarkkeista. Ne ovat aina ne pakolliset karkit, jotka tarttuvat mukaani kun kaivan irtokarkkilaatikoista nameja pussiin. Koska Susupalat ovat ihania, niin pitihän niiden tekemistä testailla itsekin.

Tein ensin karkkien toffeemaisen sisällön. Maistelin tuota toffeeta pelkiltään ja voi mahdoton kun se oli hyvää! Se muistutti aivan kermakarkkeja, mutta oli ainakin triplasti parempaa. Ihanan paahteista, pehmeää ja sopivasti lohkeavaa. Täyttä herkkua!

Osan toffeepaloista päällystin susupalamaisesti riisimuro-suklaaseoksella. Toffee oli susupalaa ajatellen liiankin lohkeavaa, eikä sellaista venyvää kuin alkuperäiskarkissa. Kokonaisuus ei ollut niin susupalamainen kuin olisin toivonut, mutta ihan syötäviä niistä tuli silti. Nappasin kuvan aidosta ja itsetehdystä susupalan sisustasta (alla). Mutta se pelkkä toffee, mmmmmm!

Ohje on sinänsä helppo, sillä se onnistuu ilman lämpömittaria. Kun seos tummenee ja paksenee, on tippatestin aika. Tippatesti tehdään niin, että kylmään veteen tiputetaan nokare toffeeta. Jos nokare kiinteytyy ja siitä pystyy muovailemaan pallon sormien välissä, on seos valmista. Jos sen sijaan nokare vain kiinteytyy, mutta ei pysy muodossaan, kun sitä käsittelee, pitää seosta keitellä hieman pidempään. Valmista massaa jäähdytellään vielä muutama minuutti ja sekoitetaan joukkoon tomusokeriseos. Näin toffeeseen tulee kermakarkkimainen koostumus.

Itsetehdyt kermakarkit ja Susu-palan tapaiset herkut

n. 100 kpl

Aineet:

2 dl kuohukermaa

2 dl sokeria

0.5 dl vaaleaa siirappia

0.5 dl glukoosisiirappia

1 tl suolaa

1 rkl vettä

1 dl tomusokeria

Susupaloihin lisäksi (n. 17 Susupalaan):

100 g maitosuklaata

0.75 dl riisimuroja

Ohje:

Laita kerma, sokeri ja siirapit kattilaan, sekoita. Kuumenna kiehuvaksi.

Keitä seosta välillä sekoitellen kunnolla kiehuen, kunnes se tummenee ja alkaa kiehua paksuhkoilla kuplilla (mm. kattilasta, kiehumisesta riippuen n. 20-30 minuuttia). Alla olevassa kuvassa seos kiehuu jo melko suurilla kuplilla ja on saanut väriäkin jo. Mutta se ei ole vielä ihan valmis ja kaipaa hieman lisää keittämistä.

No niin. Tässä seos alkaa jo olemaan valmis. Väri on kauniin pronssisen värinen sekä kuplat isoja ja paksuja.

Tee tippatesti. Kun kylmään veteen tiputetusta nokareesta pystyy muotoilemaan kiinteän, jämäkän pallon, on seos valmis.

Anna toffeen jäähtyä 5 minuuttia.

Sekoita vesi ja tomusokeri. Lisää se hieman jäähtyneeseen n. 85 asteiseen seokseen vatkaamalla voimakkaasti muutamien sekuntien ajan. Levitä massa leivinpaperin päälle n. 20 x 25 cm alalle.

Jäähdytä kokonaan. Leikkaa pitkänmallisiksi paloiksi.

Sulata suklaa mikrossa varovasti välillä sekoitellen, kunnes siitä on sulanut n. 2/3. Sekoittele, kunnes loppusuklaa sulaa. Sekoita joukkoon riisimurot. Lusikoi riisimuroseosta leikattujen toffeepalojen päälle niin, että ne ovat kauttaaltaan peitettynä. Anna jähmettyä. Jos haluat että myös pohja on suklaanpeitossa, sulata hieman lisää suklaata ja sivele sitä vielä pohjapuolelle. Jähmetä.

Tässä vihdoinkin meitä Pääsiäisenä ihastuttanut sitruunainen juustokakku. Vai olisiko tällainen matala versio paremminkin torttu, tai peräti piirakka. No olkoon se tällä kertaa matalahko juustokakku. Nimen päättämisestä huolimatta kakku oli aivan älyttömän hyvä! Tätä kun vielä olisi jäljellä, niin nappaisin lautaselleni palasen vaikka samantein, nam!

Yritän tässä parhaillani keksiä, mitä kirjoittaisin kakun makumaailmasta. En meinaa löytää niin ylistäviä sanoja vielä tähän aikaan aamusta. Mutta jos koitetaan nyt kertoa. Elikkä, tässä juustokakussa on samettisen pehmeä, suussasulava, täyteläinen ja sitruunaisen raikas täyte. Siis suoraan sanottua koostumukseltaan, ja myös maultaan ihan täydellinen! Täyte on toki myös makea, joten syödessä suu ei vedä suppuun sitruunan johdosta. Vaikka täyte onkin pehmeä, on pala kakkua on sen verran täyteläinen, että syömisen jälkeen jää miellyttävä, tyydyttynyt olo eikä toista palaa välttämättä tee mieli. Itse toki maistelin toisenkin, ihan vain testimielessä, kröhöm :)

Täytteeseen keveyttä toi se, että laitoin osan tuorejuustosta kevytversiona ja täytteen joukkossa on myös rahkaa. Tuota keventymistä ei vaan huomannut syödessä, vaan koostumus oli hyvinkin täyteläisen oloinen. Ja kuten aina, kannattaa sokerin määrä maistella omaan makuun sopivaksi. Myös sitruunoissa on eroja kirpeydessään, joten joskus sokeria saatetaan tarvita enemmän, toiste vähemmän.

Pohjaksi laitoin perus keksi-voi-hässäkän ja näin jälkikäteen tuli mieleen, että pohjan olisi voinut pyöräyttää uunin kautta ennen kuin täytteen kaatoi sen päälle. Näin pohjaan olisi tullut lisää makua ja se olisi kestänyt paremmin kovempana unelmanpehmeän täytteen alla. Onneksi tuo täyte oli unelmien täyttymys, jolloin pohjan pieni pehmoisuus ei haitannut lainkaan.

Vaikka tämä juustokakku on hyvinkin Pääsiäismäinen koristeineen päivineen, se sopii todella hyvin vaikka tulevan kevän juhliin. Päälle sopii koristeeksi vaikka pursotetut kermanokareet ja mansikat tai sitruunan viipaleet... Vai mielikuvitus rajana.

Ihana paistettava sitruunainen juustokakku

n. 24 cm vuokaan

Pohja:

175 g digestivekeksejä

50 g voita

Täyte:

600 g maustamatonta tuorejuustoa

250 g rahkaa

1 dl (kuohu)kermaa

4 munaa

1.5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

2 rkl maissitärkkelysjauhoja

3 rkl sitruunan mehua

sitruunan kuori raastettuna

Ohje:

Vuoraa n. 24 cm irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Voitele kevyesti.

Murskaa keksit murskaksi. Sekoita joukkoon sulatettu voi. Painele keksimuruseos vuoan pohjalle kunnolla. Laita jääkaappiin täyteen teon ajaksi.

Sekoita täytteen tuorejuusto, rahka, kerma ja sokerit keskenään varovasti käännellen. Lisää munat yksitellen ja sekoita jokaisen välissä muna hyvin täytteen joukkoon. Älä kuitenkaan vatkaa liikaa, jotta seokseen ei tule liikaa ilmakuplia.

Sekoita maissitärkkelysjauhot sitruunan mehun joukkoon ja lisää seos yhdessa kuoriraasteen kanssa täytteeseen. Sekoita vielä käännellen hyvin sekaisin.

Kaada täyte vuokaan pohjan päälle. Paista 170 asteessa keskitasoa hieman alemmalla tasolla n. 45 minuuttia, kunnes reunat ovat kypsyneet, mutta keskusta heiluu vielä hieman. Pinta saa jäädä vaaleaksi. Jäähdytä ensin huoneenlämmössä ja laita vielä jääkaappiin ainakin yön ajaksi. Irroita vuoan reunat ja nosta torttu tarjoilulautaselle. Koristele haluamallasi tavalla. ja eikun nauttimaan!

Vinkki:

* Sopiva paistoaika on yksi tämän kakun salaisuus. Älä suottas paista kakkua kiinteäksi, jotta täyte ei kuivu liikaa. Keskustan kuuluu höllyä vielä uunista otettaessa. Se kiinteytyy kyllä jäähtyessään. Ja jää silkkisen sileäksi ja pehmeäksi, nams!

Tämä piirakka on oikein pelastus, kun pitää saada nopeasti tarjottavaa kahvipöytään. Kaikenkaikkinens aktiiviseen tekemiseen menee aikaa vain varttin verran, ja uunissa sitten noin puolisen tuntia. Piirakan voi toki tehdä mihin aikaan vuodesta tahansa; kesällä tuoreista marjoista ja muulloin pakastemarjoista.

Piirakan pohjataikina onkin jo tuttu blogista löytyvän mehevän omenapiirakan ohjeesta, mutta laitanpa sen uudestaan hieman muokattuna tänne, tällä kertaa marjoilla maustettuna ja pellillä paistettuna.

Lopputuloksena aivan ihanan pehmoinen ja mielettömän kuohkea piirakka. Ja todellakin älyttömän helposti. Aineet vain yhteen ja samaan kulhoon, nopea sekoitus ja valmis taikina pellille. Marjat vielä päälle ja eikun paistumaan. Pohja itsessään on miedon vaniljainen, joten päälle sopivat hyvin hieman happamammat marjat.

Ripottelin tällä kertaa toiselle puolelle taikinaa mustikka-mansikka-sekoitusta ja toiselle puolelle mansikoiden seuraksi punaherukoita. Mustikan mieto maku hukkui melko paljon tuohon paksuun pohjaan. Hyväähän sekin silti oli, mutta itse pidin enemmän punaherukoiden antamasta kirpeydestä yhdessä muhkean pohjan kanssa, nam! Helppo herkku, johon voi hukuttaa vaikka pakastimen kätköihin jääneitä marjoja :)

Helppo marjapiirakka

pellillinen

Taikina:

4 kananmunaa

2.5 dl öljyä

2.5 dl mehua

6 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria

1 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

1.5 tl soodaa

2 rkl vaniljasokeria

Päälle:

n. 4 dl mustikoita

n. 4 dl mansikoita

n. 4 dl punaherukoita

Ohje:

Mittaa taikinan kaikki aineet kulhoon ohjeen mukaisessa järjestyksessä ja sekoita nopeasti sekaisin, älä vatkaa. Kaada taikina leivinpaperoidulle pellille ja levitä tasaisesti pohjalle. Ripottele marjat pohjan päälle.

Laita koko komeus uuniin. Paista 200 asteessa, kunnes piirakka on saanut hieman väriä pintaansa eli n. 30 minuuttia.

Vinkki:
* Saat vuoallisen puolittamalla taikinan. Huomaa, että piirakasta tulee paksu.

* Kokeile piirakkaan myös muita marjoja tai hedelmiä. Happamat marjat ja hedelmät (puolukat, punaherukat, omenat jne.) sopivat miedonmakuiseen pohjaan todella hyvin.

Äitienpäivä mennä humpahti ohi eilen. Meillä sitä vietettiin mm. nautiskelemalla väsäämääni testikakkua pala ja toinenkin. Tai oikeastaan tuli tuhottua koko kakku miltei samantein, hups! Kakku toimi siis testikakkuna eräälle toiselle kakulle, enkä ottanut siitä kuvaa, sillä huomasin siitä ongelmia heti vuoasta poistamisen jälkeen. Kakussa oli muutama muukin pikkujuttu, johon en ollut tyytyväinen. Hioin ohjeesta vieläkin paremman ja tein kakun uudestaan heti eilen aamulla. Ihana äitienpäivä, kun sai pitkästä aikaa leipoa rauhassa ;)

Tuo hiottu kakku ei suinkaan ole tämä kuvissa näkyvä kakku, vaan eräs toinen, joka päätyy huomenna erääseen työpaikkaan. Tuosta kakusta lisää vielä myöhemmin tämän kuun aikana, mutta tässä vielä vanhaa kakkusatoa ristiäiskakun merkeissä..

Keväällä vietettiin pienen pojan ensimmäisiä juhlia ja sain pyynnön tehdä sinne kakun. Toiveena kakussa oli hempeä värimaailma, jossa olisi valkoista, sinistä ja ruskeaa, ja kakun toivottiin olevan kokonaisuudessaan hillitty. Pojan äiti ihastui Marsispossun upeisiin luomuksiin ja lähetti linkin kakkuun, jossa oli nalleja ja viiri. Sain muutoin kakun suhteen vapaat kädet, mutta päätin kokeilla vähän samantyyppistä kakkua. Tällainen siitä sitten tuli :)

Halusin kakun päällisestä täysin valkoisen, joten tein sen ihanan valkosuklaamassan sijasta kaulintamassasta. Testailin kakun kuorruttamista kaulintamassalla elämäni ensimmäistä ekaa kertaa "Lauri kilpa-auto" -kakussa. Kuorrute uhkasi tuolloin haljeta, joten tällä kertaa heitin joukkoon myös kosteampaa sokerimassaa. Nyt kuorrute toimi oikein hyvin. Se oli tarpeeksi elastista ja kosteaa, jotta nostaminen ja muotoilu onnistui ilman repeämiä. Kaulitsemisvaiheessa massa meinasi tarttua pöytään, joten käytin apuna Confetista testiksi saamaani vadelman makuista makutomusokeria. Maistelin pienen palan ylijäänyttä massaa ja tomusokerista oli tullut siihen kiva lisämaku.

Sisältä löytyi jälleen iki-ihana Mielettömän mehevä suklaakakkupohja sekä sitruunaista mansikkamoussea.

Kakusta tuli mielestäni aika kiva. Ainut mikä jäi harmittamaan, on tuo lippurivi. Viimeistelin kakun krampaavan selkäni kanssa kakunhakuaamuna ja yritin saada liput ja narun edes suunnilleen paikoilleen. Massa oli todella pehmeää, ehkä malttanut kuivattaa sitä tarpeeksi. Viireihin jäikin vähän jälkiä, kun painelin sitä kakkuun kiinni.'

Nallet olin väsännyt jo aiemmin ottaen mallia Marsispossun muovailemista nalleista. En yltänyt samalle tasolle tuon taitavan kakuntekijän kanssa, mutta olen silti suht tyytyväinen nalleihin. Ja kakkuun muutenkin. Tässä vielä tarkempaa tietoa kakusta.

Pojan ristiäiskakku nalleilla ja viireillä

n. 28 cm vuokaan, n. 25 hlön kakku

Pohja:

1.66-kertainen annos Mielettömän mehevää suklaakakkupohjaa

Täyte, mansikkamoussea:

525 g mansikoita soseutettuna (ennen keittämistä 550g + tippa vettä)

6 dl vispikermaa

600 g vanilja-tuorejuustoa

1 rkl vaniljasokeria

reilu 5 tl liivatejauhetta (TAI 10 liivatelehteä)

3 rkl sitruunan mehua

2 rkl vettä

Kuorrutus:

Kaulintamassa ja sokerimassa sekoitusta

Koristeet:

Kaulintamassaa

Ohje:

Tee suklaakakkupohja valmiiksi vuorokautta ennen kakun täyttämistä. Halkaise jäähtynyt kakku kolmeen osaan.

Tee mousse. Hurauta mansikat soseeksi vaikkapa sauvasekoittimella. Jos käytät ulkolaisia pakastemansikoita, keitä niitä vesitilkassa 2 minuuttia. Vatkaa kermat vaahdoksi. Vatkaa joukkoon notkistettu tuorejuusto ja lisää vaniljasokeri. Sekoita joukkoon myös mansikkasose.

Purista sitruunoista mehut talteen. Sekoita liivatejauhe, 3 rkl sitruunan mehua ja 2 rkl vettä keskenään. Anna liivateseoksen turvota n. muutama minuutti. Kun liivate on turvonnut, lämmitä sitä mikrossa n. 10 sekunnin pätkissä, kunnes se sulaa kokonaan. Tähän menee aikaa mikron tehoista riippuen n. 30 sekuntia.

Kaada liivateseos joukkoon ohuena nauhana samalla koko ajan voimakkaasti vatkaten. Maista ja lisää tarvittaessa sokeria.

Täytä kakku laittamalla kevyesti voideltu (korkea) reunavuoka tarjoilulautaselle ja ensimmäinen suklaakakkupohja keskelle vuokaa. Kaada päälle moussea. Laita kakku jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi tai yön yli. Kun kakku on hyytynyt, irroita vuoan reunaosa. Vuoraa kakku kaulintamassalla. Koristele.

Suolattu kinuskikastike paahdetusta sokerista on ihan parasta kinuskia! Siinä sokeria keitellään kattilassa pienessä vesitilkassa, kunnes se saa kauniin pronssisen värin ja samalla mahtavan paahteisen maun. Joukkoon vielä pari ainetta ja aijjai jai, herkku on valmis! Tällä kertaa kinuskikastike päätyi näiden Vappuna nautittujen ylimääräisten donitsien päälle. Voi nams, näitä olisin voinut napostella enemmänkin. Tai niin taisin tehdäkin..

Ajatuksena oli keitellä tuo ihastuttava kinuskikastike sen verran paksuksi, että siitä saisi donitsien päälle kauniin kerroksen. Kiirehdin keittämisen kanssa hieman ja se jäikin hieman liian löysäksi, jolloin tuo herkkukuorrute tuppasi valumaan donitsin päältä pois pikku hiljaa. Ja jäihän se vähän liian tahmeaksikin. Hieman pidemmällä keittoajalla se olisi pysynyt donitsien päällä nätimmin ja samalla sitä olisi ollut paksumpi kerros. Mutta olihan se silti ihan sairaan hyvää. Sokerin ruskistaminen tuo kinuskiin aivan mielettömän herkullisen maun. Ripaus tai pari suolaa korostaa paahteista makua entisestään, samalla kun taittaa liiallista makeutta. Aivan nappikuorrutus makunsa puolesta. Siis ihan älyttömän hyvä. Kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Donitsit valmistuivat tälläkin kertaa uunissa sillä blogistakin löytyvällä maailman parhaalla donitsiohjeella. Mitäpä sitä hyvää ohjetta suotta vaihtaisi :)

Tässäpä tämä herkkuohje. Vaikka Vappu menikin jos, niin näillähän voi herkutella vaikka missä muissakin juhlissa :P

Donitsit suolatulla paahdetulla kinuskilla

Donitsit:
1 annos maailman parasta donitsitaikinaa

Kinuskin aineet:

2.5 dl sokeria

4 rkl vettä

2.5 dl Flora Kuohua (tai kuohukermaa)

muutama rouhaisu merisuolamyllystä (tai maun mukaan muuta suolaa)

Lisäksi:
Sormisuolaa
Strösseleitä

Ohje:

Tee 1 annos maailman parasta donitsitaikinaa ja paista se ohjeen mukaan donitsipellillä (tai muffinssivuoan koloissa). HUOM! Kaneli-sokerikuorrute siis jätetään pois ja valmiit donitsit vain voidellaan kevyesti sulatetulla voilla ja annetaan jäähtyä.

Tee seuraavaksi kinuskikastike. Huom! Kinuskin kuvallisia ohjeita löytyy Suolattu kinuskikastike paahdetusta sokerista -postauksesta! Tässä vain sanallisessa muodossa.

Mittaa kattilaan sokeri ja vesi.

Lämmitä vettä ja sokeria kattilassa miedolla lämmöllä sekoittamatta, kunnes sokeri sulaa eli kunnes liemi on kirkasta. Tähän kuuluu aikaa noin 5 minuuttia levyn lämpötilasta ja kattilan koosta riippuen. Älä sekoita seosta tässä vaiheessa, sillä silloin sokeri kiteytyy helposti.

Kun sokeri on kunnolla sulanut, laita levy hieman kuumemmalle ja keitä seosta, kunnes se ruskistuu hieman eli on kauniin pronssinruskea (itselläni tähän meni aikaa n. 8 minuuttia). Älä sekoittele vielä ruskistumista odotellessakaan. Sokeria kannattaa vahtia melko tarkasti, sillä rusehtuminen tapahtuu todella nopeasti sen jälkeen kun ensimmäiset merkit on näkyvissä.

Kun sokeri on kauniin värinen, voit ottaa lusikan käteen ja laittaa sen kattilaan. Kaada joukkoon pikku hiljaa jatkuvasti sekoittaen kuohukermaa. Kun alat kaatamaan kermaa, seos hieman kuohahtaa, mutta jatka kerman kaatamista samalla sekoittaen.

Jos kaadat liian nopeasti, kinuski voi kokkaroitua, mutta jatka vaan hämmentämistä, kunnes sokeriklöntti liukenee. Jatka keittämistä, kunnes kinuski paksenee sen verran, että pysyy donitsien päällä valumatta. Testaa sopiva paksuus tiputtamalla nokare kinuskia kylmää vettä sisältävään mukiin. Jos kinuski jähmettyy kylmään veteen osuessaan, on se valmista. Jos se taas hajoaa veden sekaan, jatka vielä keittämistä.

Lisää lopuksi vielä suolaa makusi mukaan. Anna jäähtyä sen verran, että kinuski paksenee hieman. Kun koostumus on paksumpi, liruttele kinuskia donitsien päälle. Ripottele pinnalle vielä sormisuolaa, strösseleitä jne..

Vinkki:
* Jos et käytä kaikkea kastiketta kerralla, se säilyy jääkaapissa. Kastike jähmettyy hieman kylmetessään. Lämmitä kastike juoksevaksi ennen tarjoamista.

* Kinuskien kuorruttaminen kannattaa tehdä ritilän päällä, jonka alla on leivinpaperi. Tällöin ylimääräinen kinuski valuu leivinpaperin päälle, ja sen voi tarvittaessa käyttää sieltä uudestaan.

* Kastikkeen voi myös pakastaa. Pakastamisen jälkeen saat kastikkeet nopeasti käyttövalmiiksi lämmittämällä sitä mikrossa vähän aikaa kerrallaan, kunnes se on kokonaan sulanut.

Neiman Marcus -keksit testissä

Lime-valkosuklaa-nakukakku, liivatteeton

Maukas banaani-kookospannari

Ihanat pehmeät mokkapalat / maidoton ja munaton

Mutakakkumaiset punaherukka-valkosuklaapalat

Helpot ja mehevät mustikka-murumuffinssit

Sitruunamoussetäytteinen 70-vuotiskakku suklaakakkupohjalla

Kevennetty marenki-voikreemi sveitsiläisellä marengilla

Vadelmainen seminakukakku 70-vuotisjuhliin

Lasten tekemä mustaherukka -nakukakku mammalle

Itsetehty vaniljasokeri

Sitkeät mutakakku-muffinssit

Kahden suklaan juustokakku, liivatteeton

Se paras tiramisu

Lauri kilpa-auto -kakku

Itsetehdyt älynhyvät kermakarkit sekä Susu-palan tapaiset herkut

Ihana paistettava sitruunainen juustokakku

Helppo marjapiirakka, pellillinen

Ristiäiskakku pojalle nalleilla ja viireillä

Donitsit suolatulla paahdetulla kinuskilla